Mikä on urheilijoiden hallintajärjestelmä?

Lyhyt vastaus

Tavoite ei ole vain kerätä lisää dataa. Toimiva urheilijoiden hallintajärjestelmä järjestää tiedon niin, että valmentaja voi verrata urheilijaa hänen omiin lähtötasoihinsa ja huomata kehityssuunnat, joita kannattaa katsoa tarkemmin. Esimerkiksi Australian urheiluinstituutin AMS seuraa, analysoi ja raportoi dataa ja tukee näin suorituskykyä koskevia päätöksiä koko huippu-urheiluverkostossaan.

Mikä urheilijoiden hallintajärjestelmä oikeastaan on?

Urheilijoiden hallintajärjestelmä, lyhyemmin AMS, on keskitetty alusta, jolle kootaan tiedot urheilijoista ja heidän suorituksistaan.

Ilman sitä tieto hajoaa palasiksi. Valmentajan harjoitusdata on yhdellä alustalla, kun taas urheilijat seuraavat untaan Garminilla, Ouralla tai Apple Watchilla. Voimatestit ovat taulukkolaskennassa ja vointikyselyt jossain aivan muualla.

AMS kokoaa nämä palaset yhtenäisemmäksi näkymäksi.

Se menee pitkälti päällekkäin urheilijoiden seurannan kanssa, mutta termit eivät tarkoita aivan samaa. Seuranta on itse prosessi: harjoituskuormaa, kehon vastetta ja palautumista katsotaan pidemmällä aikavälillä. AMS taas on ohjelmistoinfrastruktuuri, joka tukee tuota prosessia.

Kategoriana AMS on melko väljä. Osa järjestelmistä rakentuu harjoituskuorman ja suorituskyvyn ympärille, osa kattaa myös testauksen, loukkaantumistilanteen ja urheilijoiden käytettävyyden. Sama käyttöliittymä sopii myös saleille ja klinikoille, joilla on paljon asiakkaita.

Mitä dataa joukkueen kannattaa seurata?

Ei ole olemassa yhtä tietojoukkoa, jota jokainen joukkue tarvitsee. Oikeat mittarit riippuvat lajista ja siitä, millaisia päätöksiä valmennus on tekemässä.

Harjoituskuorman ja väsymyksen seurantaa koskeva tutkimus on toistuvasti korostanut, ettei yksikään yksittäinen mittari kerro koko kuvaa siitä, miten urheilija reagoi. Käytännössä seurannassa yhdistyvät ulkoinen kuormitus, sisäinen vaste ja urheilijan oma kokemus.

Tässä AMS:stä on hyötyä. Yhden valmiuspisteytyksen tai irrallisen mittarin sijaan valmentaja näkee useita signaaleja rinnakkain.

Miten valmennus hyödyntää sitä

AMS:n arvo syntyy kysymyksistä, joihin se auttaa valmennusta vastaamaan.

Valmentaja haluaa ehkä tietää, kenellä oli poikkeuksellisen raskas viikko. Suorituskykyjohtaja haluaa nähdä, kenen unenlaatu on heikentynyt samaan aikaan kun harjoitusmäärä on kasvanut. Voimavalmentaja vertaa tuoreita testejä urheilijan kauden alun lähtötasoon.

Jos alustassa on tekoälyanalyysi, koko ryhmän datasta voi myös kysyä suoraan, esimerkiksi näin: "Keillä urheilijoilla on tänään suurimmat poikkeamat omasta normaalialueestaan ja mistä ne johtuvat?"

Juuri tässä datan yhdistäminen alkaa tuottaa enemmän kuin pelkkä uusi koontinäkymä.

Yksittäinen tavallista matalampi HRV-lukema ei kerro valmentajalle paljoakaan. Jos sykevälivaihtelu on laskenut useita päiviä, leposyke on samaan aikaan noussut, uni heikentynyt ja urheilija raportoi kovempaa lihasarkuutta, kokonaisuutta kannattaa jo tutkia.

Silti ohjelmiston ei kuulu päättää, harjoitteleeko joku vai ei. Urheilijadata on hyödyllisimmillään silloin, kun se pohjustaa keskustelua ja tuo taustaa valmentajan omaan arvioon.

Puettavien laitteiden paikka urheilijoiden hallinnassa

Puettavat laitteet ovat tehneet seurannasta paljon helpompaa. Älykellot, sormukset, sykemittarit ja GPS-järjestelmät tuottavat jatkuvaa tietoa aktiivisuudesta, harjoittelusta ja kehon vasteesta.

Hankalaa on se, etteivät urheilijat käytä samaa laitetta.

Yksi pelaaja käyttää Garminia. Toinen käyttää Ouraa ja kolmas luottaa Apple Watchiin. Mitä isompi ryhmä, sitä työläämmäksi käy jokaisen valmistajan sovelluksen ja näkymän erillinen läpikäynti.

Urheilijoiden hallintajärjestelmä, jolla on laajat integraatiot, saa näistä lähteistä yhtenäisemmän näkymän. Esimerkiksi Sonar Atlas toimii näin: se tuo eri puettavien laitteiden, terveyssovellusten ja muiden lähteiden datan yhdelle alustalle. Tässä kohtaa myös laajempi terveysanalytiikan alusta menee päällekkäin perinteisen urheilijahallinnan ohjelmiston kanssa.

Loukkaantumisten ja sairauksien seurantaa koskevassa konsensuslausumassaan Kansainvälinen olympiakomitea kannusti käyttämään puettavia aktiivisuusmittareita altistuksen mittaamiseen. Se muistutti myös, että joukkueen kannattaa valita laitteet, jotka sopivat käyttötarkoitukseen ja joiden pätevyydestä ja luotettavuudesta on näyttöä.

Mitä urheilijoiden hallintajärjestelmästä kannattaa katsoa

Pitkä ominaisuuslista ei tee yhdestä AMS:stä toista parempaa. Katso mieluummin, sopiiko järjestelmä siihen tapaan, jolla valmennustiimi jo työskentelee.

Laite- ja sovellusintegraatiot

Tarkista, yhdistyykö alusta niihin laitteisiin, joita urheilijat jo käyttävät. Olemassa olevien lähteiden liittäminen on paljon helpompaa kuin koko ryhmän siirtäminen uuteen mittariin.

Yksilölliset lähtötasot

Urheilijat vastaavat samaan kuormaan eri tavoin. Hyvässä järjestelmässä urheilijaa on helppo verrata hänen omiin aiempiin arvoihinsa eikä pelkästään joukkueen tai väestön keskiarvoihin.

Hyödylliset hälytykset

Hälytyksen tehtävä on rajata, mihin kannattaa katsoa. Jos pieninkin muutos synnyttää varoituksen, tärkeät signaalit hukkuvat kohinaan.

Joukkuetason näkymät

Valmennuksen pitää päästä koko ryhmän yleiskuvasta yksittäiseen urheilijaan ilman, että raportteja kootaan käsin monelta alustalta.

Datan käyttöoikeudet ja tietosuoja

Urheilijadataan sisältyy arkaluonteista biometristä ja terveyteen liittyvää tietoa. Kannattaa selvittää, kenellä on pääsy tietoihin, kuinka kauan niitä säilytetään ja mitä niille tapahtuu, kun urheilija lähtee ohjelmasta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä eroa on urheilijoiden hallintajärjestelmällä ja harjoituskuorman seurantatyökalulla?

Harjoituskuorman seurantatyökalu on yleensä kapeampi. Se keskittyy mittareihin kuten matka, kesto, syke, GPS-data tai harjoituksen RPE. Urheilijoiden hallintajärjestelmä kokoaa nämä tiedot yhdelle alustalle yhdessä vointidatan, suorituskykytestien, käytettävyystiedon ja raportoinnin kanssa.

Voiko urheilijoiden hallintajärjestelmä auttaa ehkäisemään loukkaantumisia?

AMS auttaa valmennusta huomaamaan kuormituksen muutoksia ja muita kuvioita, jotka ansaitsevat huomiota, mutta se ei pysty luotettavasti ennustamaan tai estämään jokaista loukkaantumista. Loukkaantumisriskiin vaikuttaa moni tekijä samanaikaisesti. Seurantadata kannattaa nähdä yhtenä tietolähteenä urheilijan oman palautteen, lääketieteellisen arvion ja ammattitaidon rinnalla.

Sopiiko urheilijoiden hallintajärjestelmä saleille ja klinikoille vai onko se vain ammattilaisjoukkueille?

Urheilijoiden hallintajärjestelmät eivät ole enää vain ammattilais- ja opiskelijaurheilun juttu. Yhä useammin salit, terveysvalmentajat ja pitkäikäisyysklinikat käyttävät samasta ohjelmistosta kevyempää versiota asiakkaidensa voinnin seuraamiseen.

Miten tekoälyä voi käyttää urheilijoiden hallintajärjestelmässä?

Tekoäly auttaa käymään läpi suuria datamääriä ja nostamaan esiin kuvioita, joita käsin on vaikea huomata. Se voi esimerkiksi merkitä muutokset unessa, palautumisessa tai kuormituksessa, tiivistää urheilijan kehityssuunnat ja auttaa tunnistamaan, ketkä kaipaavat tarkempaa katsausta. Tekoälyn tehtävä on tukea valmennuksen päätöksiä eikä tehdä niitä automaattisesti, varsinkaan kun kyse on loukkaantumisriskistä tai peleihin palaamisesta.

Paljonko urheilijoiden hallintajärjestelmä maksaa?

Hinta riippuu urheilijoiden määrästä, mukana olevista ominaisuuksista ja siitä, onko järjestelmä rakennettu huippu-urheiluun vai pienemmälle salille tai klinikalle. Haarukka ulottuu pienten toimijoiden kiinteästä kuukausimaksusta ammattilaisjoukkueiden ja isojen urheiluorganisaatioiden räätälöityyn yrityshinnoitteluun.